Miksi kotiapu ei ole kunnossa ?

Share |

Maanantai 2.2.2015 - Pirkko Karjalainen


Äsken uutisoitiin Superin selvitys kotihoidon tilasta. Huonokuntoiset vanhukset saavat liian vähän apua. Hoitajat uupuvat. Jossain on vikaa, kun kotona-asuminen kuitenkin on yhteinen tavoite ja ihmisten toive.

Nyt ei kuitenkaan pelkkä toive taikka tavoite taida riittää. Laitospaikkoja vähennetään. Ympärivuorokautista huolenpitoa turvaavista palveluasunnoista on puutetta. Kotihoitoon ei ole kaikissa kunnissa pystytty panostamaan tarvetta vastaavasti. Erilaisten järjestelyjen kesken ei ole löydetty toimivaa tasapainoa. 
On turha kuvitella, että juuri nyt jostakin löytyisi runsain mitoin lisää rahaa tai työntekijöitä. Siksi on voimavarat käytettävä sekä oikein että oikeaan aikaan. Ammattilaisten lisäksi tarvitaan mukaan vapaaehtoiset. Omaiset ja läheisethän ovat jo nyt kokolailla täystyöllistettyjä.

Kokemus ja myös tutkimustieto osoittaa, että kotihoitoon ja ylipäätään arkielämässä pärjäämiseen sekä kuntoutukseen kannattaa panostaa tehokkaasti ja riittävän varhaisessa vaiheessa. Tästä tuoretta tietoa saadaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä ( lyhyemmin Eksote ), jonka tuloksista löytyy tietoa mm. THL:n viime vuoden lopulla julkistetuista tutkimuksista. Eksotessa on panostettu ikäihmisten kuntoutukseen, henkilöstön koulutukseen ja hyvin toimivaan kotihoitoon. Samalla laitoshoitoa on radikaalisti vähennetty ja kustannuksia kyetty hillitsemään. 


Monelle ikäihmiselle käy niin, ettei hän itse tai läheinen huomaa, miten kunto heikkenee tai kotiaskareet käyvät hankaliksi. Jos ja kun ei ole tuttua lääkäriä taikka henkilöä, jonka kanssa käytännön asioista voisi puhua, ongelmat kasaantuvat. Aivan liian usein käy niin, että toimeen ryhdytään vasta sitten, kun vanhan ihmisen toimintakyky on jo pahasti heikentynyt. Kotiin tarjottavaa apua toteutettaessa on nyt mietittävä myös työntekijöiden ajankäyttöä ja tehtäviä, jotta he voisivat kokea työnsä mielekkääksi.